Viikko sitten - silloinko se oli, aika kuluu niin kummaan tahtiin - tein päiväretken Viborgiin. Lähdin matkaan aika yllättäen, edellisenä iltana vain googlailin summittaisia tietoja kaupungista sekä bussin lähtöajan aamupäivälle. Ja sitten vaan, tuosta noin vain, olinkin Viborgissa.
Tanskan lyhyet etäisyydet hämmentävät aina. Pitkiin metsätaipaleisiin ja tuntien junamatkoihin tottuneena tuntuu hassulta, että vähän yli tunnissa onkin jo ihan toisessa osassa koko maata. (Tämä pätee Jyllannissa. Kaikki siitä kauemmas on oikeasti aika kaukana.) Viborgiin pääsi bussilla puolessatoista tunnissa. kahdeksankymmentä kilometriä ja olin Keski-Jyllannissa..
Iltagooglailujeni perusteella opin, että Viborg on ollut ammoisista ajoista asti Keski-Jyllannin keskus. Jo viikingit asustelivat siellä 700-luvulla, ja läpi vuosisatojen se on ollut tärkeä kaupan ja uskonnon keskus. Erityisesti uskonto on ollut suuressa roolissa kaupungin kasvun suhteen. Viborgissa on ollut aikanaan monen monta luostaria ja kirkkoa, sekä 1100-luvulla rakennettu katedraali. Kaikkiin näihin paikkoihin on tarvittu pappeja ja virkamiehiä hommiin, joten väkeä ja ostovoimaa on riittänyt jo keskiajalla. Sen myös huomasi kaupungista - siinä missä Aalborgin vanha keskusta on pieni ja söpö, Viborgin ytimen katuja reunustavat suuret vanhat rakennukset vaikuttavine muureineen.
Katedraali on selvästi kaupungin tunnetuin nähtävyys, ja ymmärrän kyllä miksi. Alkuperäinen rakennus on ehtinyt palaa jo monta kertaa, mutta nyt paikalla seisova kirkko oli silti aika upea. Aurinko tuli sopivasti esiin paikkaan tutustuessani valaisten seinien värikkäät maalaukset. Vihreää, kultaista ja punaista, erilaisia maanläheisiä sävyjä tulvillaan olevat seinät toivat jossain määrin mieleen Tampereen tuomiokirkon. Vähän erilaista kuin Rooman kultakatedraaleissa.
Keski-Jyllannin pääkaupungin asemasta huolimatta Viborg tuntui melko pieneltä. Sen keskusta oli aika pian kävelty läpi, ja kadunvarsia värittivät samat kaupat kuin Aalborgissa. Jotenkin nyt ei uudessa kaupungissa herännyt se matkustamisen riemu ja yleinen virkistyminen, joka yleensä on matkaamisessa parasta. En kuitenkaan usko että se johtuu Viborgista, minulla taitaa vain olla vallalla matkaväsymys. Tavallaanhan sitä on koko ajan matkalla, joten ei ihme jos nyt jo alkaa vähän turtua. .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti